Viisitutkimusta -menetelmä, yhteenveto ja vertailu

Tutkimuksissa, joita radiosta on tehty, löytyy monenlaista tutkimusmenetelmää sekä laadullista että määrällistä. Lisäksi joissain tutkimuksissa on käytetty kaksiosaisia menetelmiä, eli tutkimus on esimerkiksi seulonut määrällistä aineistoa, jonka jälkeen on siirrytty seulotun materiaali laadulliseen tarkasteluun. Näin teki esimerkiksi Arto Vilkko tutkiessaan soittolistojen symbolista valtaa. Tämä Vilkon väitöskirja olikin laajuudessa ihan toista luokkaa, kuin joku Pro Gradu, sillä se oli tehty poikkeuksellisen monitahoisesti.

Arja Haikosen tutkimus vuorovaikutuksen ammatillisesta arvosta BBC:n lähetyksissä ja ohjelmissa oli puolestaan tapaustutkimus, jossa tutkittiin vuorivaikutuksellisia ohjelmaelementtejä. Tutkimus pohjautui fokusoituun haastatteluaineistoon joilla pyrittiin määrittelemään ja löytämään interaktiivisuuden arvo ohjelmatyössä. Tutkimusmenetelmänä Haikonen käytti kvalitatiivista tekstianalyysiä, jonka avulla hän pyrki löytämään vastuksen tutkimuskysymykseen.

Christine Nabynyan tapaustutkimus oli puolestaan radion puheohjelmiston roolista Uganadan siirtyessä monipuoluejärjestelmään ja demokratiaan. Siinä Nabynyan tutki radion puheohjelmien vaikutusta Ugandan valtion siirtymisessä monipuoluejärjestelmään ja demokratiaan. Tutkimus pyrki selvittämään sen kuinka media on osallistunut tämän systeemin siirtoon. Ugandan kansallinen CBS radioaseman puheohjelmaa Mambo Badoa käytettiin tapaustutkimuksen pohjana. Tutkija pyrki tarkastelemaan asiaa agenda-teorian kautta, joka jakautui kolmeen eri agendaan media-agendaan, julkisuusagendaan ja poliittiseen agendaan. Tätä teoriaa tarkasteltiin radio-ohjelman aiheiden käsittelyn kautta. Lisäksi tutkimus analysoi parlamentin jäsenten haastatteluja kuin myös puhetta radio-ohjelmasta. Aineisto hankittiin kuuntelemalla MamboBado radio-ohjelmia ja haastattelemalla poliitikkoja ja parlamentin jäseniä nämä haastattelut analysoitiin agendateorian kautta.

Hartleyn, Hearnin, Tacchin ja Fothin a research project to connect youth across internet radio network Queensland through music, creativity and ict tutki nuorten yhdistämistä Internet-radion avulla musiikin ja muun asioiden kautta oli etnograafinen tapaustutkimus joka tehtiin Queensladissa. Tutkimus selvitteli sosiaalisia suhteita, prosesseja ja niiden vaikutuksia. Tämä oli mielenkiintoinen viestinnän multimediallisuutta tutkiva tutkimus. Ehkä tämä selvin näistä käsiini saamista tutkimusta joka oli kallellaan multimediallisuuteen, koska tutkimuksen aihe oli verkkoradio ja sillä tapahtuvat multimediaviestintää hyödyntävä toiminta.

Käsiini osui myös kaksi tutkimusta, jotka käsittelivät verkkoradioita – toinen verkkoradion syntyä ja toinen niiden kautta tapahtuvaa musiikin kuuntelua. Tämä jälkimmäinen oli lähinnä musiikkitutkimus, jossa haettiin vastauksia siihen miksi ihmiset kuuntelevat verkkoradioista musiikkia. Tämä oli teemahaastattelututkimus. Verkkoradion syntyä tarkasteleva tutkimus puolestaan tapaustutkimus, joka tarkasteli Nettiradio Mikaelin syntyä.

Tutkimus radion kuuntelusta identiteettivalintana nuorilla aikuisilla tarkasteli teemahaastattelujen ja diskurssianalyysiin avulla sitä mekanismia, jolla radiokanava valitaan.

Kuten noista edellä kerrotuista tutkimuksista näkee, radion tutkimuskenttä on monipuolinen. Tutkimusmenetelmiä on monenlaisia sekä tutkimusaiheita että asiaan lähestymistapoja. Luulisin, että tulevaisuudessa multimediallisuus radioiden tutkimuksissa lisääntyy yhä enemmän, koska kehitys suuntautuu juuri multimediallisuuteen.

_k.

Lähteet:

Villko Arto: Soittolistan symbolinen valta, 2010 Tampereen yliopisto

                            

Haikonen Arja: Interactivity as a professional value on the BBC radio programming, 2008 University of Tampere

Chriteine Nabyua: The role of radio telka shows Iin the transition to multi-party politics and democracy in Uganda, 2009, University of Tampere.

Hartley, John, Hearn Greg, Tacchi, Jo Foth, Marcus, 2003,The youth internet Radio Network: A research project to connect youth across Queensland Through music, creativity and ict. Queensland University of Technology, Australia

Vanhatalo Jukka-Pekka, Pro Gradu Radion kuuntelu identiteettivalintana – suhde radioon nuorten aikuisten puheessa,2004, Helsingin yliopisto

Saarikoski Lauri, Pro Gradu –tutkielma, Verkkoradio, musiikki ja radio – katsaus verkkoradioihin osana suomalaisten musiikin kuuntelua, 2007, Helsingin yliopisto

                            

Kaipiainen-Heiskanen Päivi, Pro Gradu Miten verkkoradio syntyy – tapaus nettiradio Mikaeli, 2003, Tampereen yliopisto

Tutkimusaineistoa radiotutkimuksista

Aineistoa radiosta tehtyihin tutkimuksiin on löytämissäni tutkimuksissa kerätty monelta alueelta. Näiden tutkimusten aineoston keruussa erottuu selvästi se, että mikä on tutkimuksen näkökulma. Selvästi sisältöön ja sen substanssiin keskittyvissä tutkimuksissa aineiston keruu on painottunut ohjelmien sisältöön tai tekotapaan tai johonkin muuhun olennaiseen sisällöntekoon sidoksissa olevaan asiaan tai ihmisiin.

Yleisön käyttäytymiseen ja valintaan liittyviin tutkimuksiin puolestaan materiaali on kerätty yleisöltä eli ohjelmien kuuntelijoilta. Teknisiin ratkaisuihin ja radioviestin jakeluun keskittyvät tutkimukset lähestyvät aihetta puhtaasti teknistä näkökulmasta, jolloin tukitaan jotain teknistä asiaa tai uutta ratkaisua. Täytyy vielä tuoda esille se seikka, että musiikki taitaa olla kaikista tukituin alue radioon liittyvissä tutkimuksissa. Tämä mielikuva jäi itselleni kun etsin tutkimuksia radiosta. Kun tämän kurssin punainen lanka on multimediaviestintä, niin täytyy tässä todeta, että ohueksi jää se tutkimus pino, joissa radio on yhdistetty multimediaan. Jotenkin se kytkös tulee teknisten tutkimusten kautta esimerkiksi verkossa toimivat nettiradiot.

Jos mietitään multimediaviestintää, niin yksi varteen otettava aineisto olisi seuraavanlainen. Suoraan radion multimediallisiin ominaisuuksiin liittyvä tutkimusaineisto keräisi käyttäjäkokemusta siitä, mikä yhteydenpitotapa on radion toimituksen ja kuuntelijoiden välillä kaikista miellyttävin ja/tai helpoin - puhelin, tekstiviesti, meili, chatti vai joku muu.

_k.

Tutkimuksia radiosta

Kuten johdantokirjoituksessa mainitsin, radio mielletään yhä enemmän, perinteisenä viestintävälineenä, kuin että sillä olisi jotain tekemistä multimediaviestinnän kanssa. Radiosta tehtyjen tutkimusten aiheet liikkuvat sisällön, yleisön ja teknisen totutuksen akselilla. Tämä tarkoittaa sitä, että varsinaista tutkimusta siitä vaikuttaako esimerkiksi nettiradioissa, ja lähettäjä – vastaanottaja asetelmassa multimedialliset elementit – grafiikka, kuvat tai mahdollisuus meileihin viestin perillemenoon. Olisi kiva ollut löytää tutkimus, jossa olisi vertailut sitä ”perinteitä radioviestintää” ja kaksituhattaluvun viestintää siitä näkökulmasta, että tarvitseeko radio näitä ”ulkoviestinnällisiä” elementtejä itse sisällön perillemenoon? Mutta ei löytynyt.

Ne viisi tutkimusta, jotain löysin ja valitsin referoinnin kohteeksi tähän blogiin, olivat pureutuneet radioviestinnän merkitykseen Ugandan siirtyessä monipuoluejärjestelmään ja demokratiaan, nykypäivän soittolistojen valtaproblematiikkaan ja sen mekanismeihin, interaktiivisuuden arvoihin BBC:n ohjelmatyössä, nettiradion synnyttämiseen ja radion kuunteluun identiteettivalintana. Kaikki tutkimukset edustivat sitä perinteistä tapaa tutkia radioviestintää – lähetysten tekoon vaadittavaa tekniikkaa sekä yleisön ja ohjelmien välistä sidosta. Toki tuo tutkimus nettiradion synnyttämisestä, liippaa jo hyvin läheltä multimediaviestintää sillä radion tekninen alusta on multimediaviestinnän kehdossa - netissä.

Toki näiden edellä mainittujen tutkimusten lisäksi radiosta tutkitaan paljon musiikkia. Radiotyössä 1989 vuodesta lähtien mukana olleena tiedän, että radiot tekevät enemmän ja vähemmän auditoriotutkimuksia, joissa testataan mahdollisia lauluja soittolistoille. Joskus yhdeksänkymmentä luvulla Ylessä tehtiin myös ns. potentiaalinen hitti-tutkimuksia pari kertaa kuussa(Phonotest). Siinä soitettiin satunnaisesti valituille ihmisille puhelimen kautta kymmenen uuden kappaleen kertosäkeet ja pyydettiin arvioimaan kappaletta. Näistä saatujen indeksin perustella nostettiin jotkut kappaleista aktiiviseen soittoon. Nykyisellään näistä testeistä on luovuttu. Mutta ehkä nämäkin tutkimukset palaavat joskus multimediaelementeillä höystettynä’. Tai itse asiassa ISKELMÄRADIO tekee sitä jo. ISKELMÄRAATI on eräänlainen vapaaehtoinen tutkimus netissä. Siinä ihmiset saavat arvostella uusia iskelmäkappaleita. Tässä tietenkin on se vaara että tutkimus on subjektiivinen otos musiikin suurkuluttajista, eikä tulokset peilaa suuren kansan makua

http://raati.iskelma.fi/front_page

Radiosta tehtyjä tutkimuksia on monenlaisia. Pääpiirteenä voisi nähdä sen niin, että oli tutkimus perinteistä tai liittyi se multimediaviestintää, niin keskiössä on aina radiolähetys ja sen kautta tuleva sisältö, joka tavoittaa jossain kuuntelijan.

               _k.

Lähteet:

Villko Arto: Soittolistan symbolinen valta, 2010 Tampereen yliopisto

              

Haikonen Arja: Interactivity as a professional value on the BBC radio programming, 2008 University of Tampere

Chriteine Nabyua: The role of radio telka shows Iin the transition to multi-party politics and democracy in Uganda, 2009, University of Tampere.

Hartley, John, Hearn Greg, Tacchi, Jo Foth, Marcus, 2003,The youth internet Radio Network: A research project to connect youth across Queensland Through music, creativity and ict. Queensland University of Technology, Australia

Vanhatalo Jukka-Pekka, Pro Gradu Radion kuuntelu identiteettivalintana – suhde radioon nuorten aikuisten puheessa,2004, Helsingin yliopisto

Saarikoski Lauri, Pro Gradu –tutkielma, Verkkoradio, musiikki ja radio – katsaus verkkoradioihin osana suomalaisten musiikin kuuntelua, 2007, Helsingin yliopisto

              

Kaipiainen-Heiskanen Päivi, Pro Gradu Miten verkkoradio syntyy – tapaus nettiradio Mikaeli, 2003, Tampereen yliopisto

Tässäkö syy miksi radion ja multimedian kytkös on ohut?

En vielä esittele tutkimuksia vaan mielenkiintoisen artikkelin radion sisällön vaikutusesta ihmisen mieleen.

Musiikki on radion kantava voima, siis se mitä musiikki saa ihmisessä aikaan. Musiikki tuottaa kuuntelijalle mielihyvää ja oletettavasti tästä syystä musiikki on se tärkein sisältösubstanssi, jonka perusteella radiokanava avataan ja valitaan.  Ja jos näin on, niin miksi radion sisältötuotanto hakee elintilaa multimediallisesta viestinnästä? Hyvä kysymys, linkistä löytyvän tutkimuksen mukaan, radion kannattaisi keskittyä vain musiikkiin, koska sillä koukutetaan kuuntelijat kanavalle?

Toki ei saa unohtaa sitä multimediallisten elementtien informatiivista arvoa, jolla voidaan esimerkiksi internersivulla kertoa se, mikä laulu on seuraavaksi tulossa. Ehkä tämä tieto parin laulun jälkeen tulevasta hyvästä kappaleesta kohottaa jo dobamiinitasoja.

Lukekaa artikkeli linkistä ja ihmetelkää enemmän.

http://yle.fi/radio1/tiede/tiedeuutiset/musiikki_on_huumetta_aivoille_27804.html

Radio = multimediaviestintäväline? - ON!

Tämä multimediaviestinnän harjoitustyönä tehtävän blogin aihe on RADIO. Blogi käsittelee ja esittelee radiosta tehtyjä tutkimuksia ja artikkeleita tarvittavan määrän.

Radio mielletään perinteisesti yksisuuntaisena mediana lähettäjältä vastaanottajalle, miten radio voi olla ja liittyä multimediaviestintään? Yhdeksänkymmentä luvulta lähtien radio on kehittynyt moneen suuntaan pois perinteisiltä juurilta. Toki sen perusfunktio, joka keksittiin yli sata vuotta sitten, on yhä sen kantava voima. Mutta nykypäivän multimedialliset ominaisuudet ovat tehneet siitä monenkirjavan viestintävälineen. Radio löytyy nykypäivänä perinteisen lähetystien lisäksi netistä, kännykästä televisioista ja jopa leivänpaahtimesta. Nuo listan kolme ensimmäistä alustaa tarjoavat radiolle mahdollisuuden multimediallisuuteen, koska lähetysvirran mukana voidaan nyt tarjota kuuntelijoille äänen lisäksi sekä liikkuvaa- että still-kuvaa. Lisäksi interaktiivisuus on helpompaa. Nykypäivänä puhelujen lisäksi toimitukset ottavat vastaa MMS- ja tekstiviestejä, e-meilejä, kuvia - joten vuorovaikutus pelaa. Lisäksi toimitus voi lähettää uusiin lähetysalustoihin mainoksia, kuvia ja muuta multimediallista informaatiota, esimerkiksi lähetyksistä tai kilpailuista.

Nykypäivänä radio on laajentanut reviiriään tietoisesti mm. intenetissä olevien sovellusten avulla. Skype, Bambuuser, Twitter, Facebook, Youtube ovat niitä sovelluksia / julkaisualustoja, joissa radiohaastatteluja, live-lähetyksiä, chatteja ym. on koitettu ylläpitää. Lisäki useissa muissa internetin solmukohdissa törmää usein sähköiseen radiomediaan.

Suomessa radioasemat ovat tiiviisti mukana multimediaviestinnän pelikentällä. Useimmat juoksevat kärkiryhmässä uusimpien trendien aallonharjalla koukuttaakseen kuuntelijoita muillakin tavoilla, kun pelkkä radiolähetys ei enää nykypäivänä riitä.

Koostetusti kaikki nettiradiot

http://www.tvnewsradio.com/nettiradiot.htm

Kaupalliset musiikki- ja kilpailuorientoituneet valtakunnalliset kanavat, jotka käyttävät viestinnässään multimediallisuutta erittäin paljon.

http://www.radionova.fi/

http://www.radioaalto.fi/

http://nrj.fi/

http://voice.fi/

http://www.klf.fi/

Musiikki- ja asiaorientoituneet valtakunnalliset radiokanavat, joilta löytyy multimediaviestintää, mutta vähemmän kuin edellisessä ryhmässä.

http://www.iskelma.fi/

http://www.yle.fi/radiosuomi/

Musiikki ja alue-/ teemaorientoituneet paikailliset ja teemaradiot, joiden multimediaviestintä on vähäistä.

http://lomaradio.fi/

http://www.radiohelsinki.fi/

http://www.radiokajaus.fi/

http://www.radiopooki.fi/

Edellinen listaus ei ole mitenkään täydellinen, vaan pyrkii hahmottelemaan sitä, miten asemat ovat jakautuneet Suomessa eritasoisiin viestijöihin.

Toivottavasti tuo edellä kirjoittamani blogin aloitus hahmottelee riittävän kattavasti sen, miksi myös radio voi olla tämän multimediaviestinnän kurssin blogin aihe.