Kuten johdantokirjoituksessa mainitsin, radio mielletään yhä enemmän, perinteisenä viestintävälineenä, kuin että sillä olisi jotain tekemistä multimediaviestinnän kanssa. Radiosta tehtyjen tutkimusten aiheet liikkuvat sisällön, yleisön ja teknisen totutuksen akselilla. Tämä tarkoittaa sitä, että varsinaista tutkimusta siitä vaikuttaako esimerkiksi nettiradioissa, ja lähettäjä – vastaanottaja asetelmassa multimedialliset elementit – grafiikka, kuvat tai mahdollisuus meileihin viestin perillemenoon. Olisi kiva ollut löytää tutkimus, jossa olisi vertailut sitä ”perinteitä radioviestintää” ja kaksituhattaluvun viestintää siitä näkökulmasta, että tarvitseeko radio näitä ”ulkoviestinnällisiä” elementtejä itse sisällön perillemenoon? Mutta ei löytynyt.
Ne viisi tutkimusta, jotain löysin ja valitsin referoinnin kohteeksi tähän blogiin, olivat pureutuneet radioviestinnän merkitykseen Ugandan siirtyessä monipuoluejärjestelmään ja demokratiaan, nykypäivän soittolistojen valtaproblematiikkaan ja sen mekanismeihin, interaktiivisuuden arvoihin BBC:n ohjelmatyössä, nettiradion synnyttämiseen ja radion kuunteluun identiteettivalintana. Kaikki tutkimukset edustivat sitä perinteistä tapaa tutkia radioviestintää – lähetysten tekoon vaadittavaa tekniikkaa sekä yleisön ja ohjelmien välistä sidosta. Toki tuo tutkimus nettiradion synnyttämisestä, liippaa jo hyvin läheltä multimediaviestintää sillä radion tekninen alusta on multimediaviestinnän kehdossa - netissä.
Toki näiden edellä mainittujen tutkimusten lisäksi radiosta tutkitaan paljon musiikkia. Radiotyössä 1989 vuodesta lähtien mukana olleena tiedän, että radiot tekevät enemmän ja vähemmän auditoriotutkimuksia, joissa testataan mahdollisia lauluja soittolistoille. Joskus yhdeksänkymmentä luvulla Ylessä tehtiin myös ns. potentiaalinen hitti-tutkimuksia pari kertaa kuussa(Phonotest). Siinä soitettiin satunnaisesti valituille ihmisille puhelimen kautta kymmenen uuden kappaleen kertosäkeet ja pyydettiin arvioimaan kappaletta. Näistä saatujen indeksin perustella nostettiin jotkut kappaleista aktiiviseen soittoon. Nykyisellään näistä testeistä on luovuttu. Mutta ehkä nämäkin tutkimukset palaavat joskus multimediaelementeillä höystettynä’. Tai itse asiassa ISKELMÄRADIO tekee sitä jo. ISKELMÄRAATI on eräänlainen vapaaehtoinen tutkimus netissä. Siinä ihmiset saavat arvostella uusia iskelmäkappaleita. Tässä tietenkin on se vaara että tutkimus on subjektiivinen otos musiikin suurkuluttajista, eikä tulokset peilaa suuren kansan makua
Radiosta tehtyjä tutkimuksia on monenlaisia. Pääpiirteenä voisi nähdä sen niin, että oli tutkimus perinteistä tai liittyi se multimediaviestintää, niin keskiössä on aina radiolähetys ja sen kautta tuleva sisältö, joka tavoittaa jossain kuuntelijan.
_k.
Lähteet:
Villko Arto: Soittolistan symbolinen valta, 2010 Tampereen yliopisto
Haikonen Arja: Interactivity as a professional value on the BBC radio programming, 2008 University of Tampere
Chriteine Nabyua: The role of radio telka shows Iin the transition to multi-party politics and democracy in Uganda, 2009, University of Tampere.
Hartley, John, Hearn Greg, Tacchi, Jo Foth, Marcus, 2003,The youth internet Radio Network: A research project to connect youth across Queensland Through music, creativity and ict. Queensland University of Technology, Australia
Vanhatalo Jukka-Pekka, Pro Gradu Radion kuuntelu identiteettivalintana – suhde radioon nuorten aikuisten puheessa,2004, Helsingin yliopisto
Saarikoski Lauri, Pro Gradu –tutkielma, Verkkoradio, musiikki ja radio – katsaus verkkoradioihin osana suomalaisten musiikin kuuntelua, 2007, Helsingin yliopisto
Kaipiainen-Heiskanen Päivi, Pro Gradu Miten verkkoradio syntyy – tapaus nettiradio Mikaeli, 2003, Tampereen yliopisto
Olet ihan oikeassa. Olisi mielenkiintoista kuulla, hyötyvätkö radiot multimediaviestinnän käytöstä vai menevätkö kanavat vain trendin perässä, kun siellä sosiaalisessa mediassa on nyt kaikkien pakko olla. Etenkin kun ottaa huomioon edellisen postauksesi, jossa todettiin että musiikki on se avaintekijä radiokanavan valitsemiseen.
VastaaPoistaOnko kuitenkin niin, että radiota kuunnellaan vielä pääasiassa "perinteisessä" ympäristössä, esimerkiksi autoa ajaessa tai muun tekemisen lomassa. Vaikea kuvitella, että monikanavainen osallistuminen radio-ohjelmaan vaikuttaisi esim. autoilutilanteessa soitettua musiikkia enemmän.
Tuosta Ylen hittitutkimuksesta en ollut koskaan kuullutkaan! Kuulostaa melko työläältä touhulta. Tiedätkö, oliko tuosta tutkimuksesta mitään konkreettista hyöytä Ylelle?
Tuli mieleen, että YleX:n sivuilla voi äänestää myös viikon TOP20 biisit, mutta ehdokkaaksi kelpaa vain jo valmiiksi radion soittolistalla oleva biisi. Ilmeisesti Iskelmäradiossa saa äänestää mitä tahansa uutta iskelmää? Itseäni naurattaa tuo YleX:n "Himoituimmat"-lista, kun soittolistabiisit jo muutenkin raikaavat radiossa, niin tarvitseeko niitä nyt erikseen järjestää listoihin. Kaippa sillä saadaan kuuntelijat osallistumaan ja kuuntelemaan pärjäsikö oma suosikki listalla.
Tässä linkki YleX:n äänestykseen: http://ylex.yle.fi/radio/ohjelmat/himotuimmat/chart
Sääli, että radioaiheinen tutkimus on osaltaan kärsinyt myös radion yleisen imagon ja kiinnostavuuden hävitessä muille nykyajan viestimille. Onnistuit kuitenkin löytämään myös melko tuoreita tutkimuksia, joskin ilmeisesti perinteisempää tutkimusta edustavia, kuten mainitsit.
VastaaPoistaVarmasti on niin, että radiota yhä kuunnellaan "perinteisessä" ympäristössä, ohimennen, muun tekemisen lomassa. Tähänhän perustuu se, että radioita yhä kuunnellaan suuria tuntimääriä päivässä, mutta harvoinpa niin aktiivisesti, kuin radion alkuaikoina, jolloin aparaatin ympärille kokoonnuttiin varta vasten kuuntelemaan.
Sosiaalisesta mediasta ja multimediasta nyt yleensä nostaisin minäkin esiin edelleen sen YleX:n. Paitsi, että he hyödyntävät kuulijoiden vuorovaikutusta puhelimitse, kehoitetaan kuulijoita jatkuvasti toimittamaan viestinsä myös esim. juuri Facebookissa tai YleX:n verkkosivuilta löytyvän ShoutBoxin kautta. YleX on multimediaviestinnän ottanut hanskaansa, ja pakkokin sen on ollut, koska kanavan kuulijakunta puhuu sosiaalisen median ja multimediaviestinnän kieltä.
Mielenkiintoista huomata että tutkimukset ovat niin rajattuja. Radiollahan on suuri merkitys esimerkiksi Suomessa kaikille ikäluokille - jokaiselle jotain. Jollain tapaa radio on ollut interaktiivista jo hyvin pitkään mutta kuinkahan pitkään? Kaikenlaiset toivekonsertit yms. tulevat mieleen. Esimerkiksi ylel suomelta lauantai-aamuisin tuleva onnitteluohjelma on hyvin perinteinen. Nykyään netillä on suuri rooli myös perinteisten asemien ja ohjelmien kohdalla, esimerkiksi Luonto ilta on saanut uutta nostetta varmasti osittain nettisivujensa kautta, ihmiset haluavat jakaa sekä tarinoitaan että kuviaan.
VastaaPoistaOlisi kyllä mielenkiintoista lukea tutkimusta radiosta enemmänkin ihmisten kokemusten kautta, kuin tekniikan ja toteutuksen kautta. Mitä radio ihmisille nykyään merkitsee, miksi radiota kuunnellaan.