Tutkimuksissa, joita radiosta on tehty, löytyy monenlaista tutkimusmenetelmää sekä laadullista että määrällistä. Lisäksi joissain tutkimuksissa on käytetty kaksiosaisia menetelmiä, eli tutkimus on esimerkiksi seulonut määrällistä aineistoa, jonka jälkeen on siirrytty seulotun materiaali laadulliseen tarkasteluun. Näin teki esimerkiksi Arto Vilkko tutkiessaan soittolistojen symbolista valtaa. Tämä Vilkon väitöskirja olikin laajuudessa ihan toista luokkaa, kuin joku Pro Gradu, sillä se oli tehty poikkeuksellisen monitahoisesti.
Arja Haikosen tutkimus vuorovaikutuksen ammatillisesta arvosta BBC:n lähetyksissä ja ohjelmissa oli puolestaan tapaustutkimus, jossa tutkittiin vuorivaikutuksellisia ohjelmaelementtejä. Tutkimus pohjautui fokusoituun haastatteluaineistoon joilla pyrittiin määrittelemään ja löytämään interaktiivisuuden arvo ohjelmatyössä. Tutkimusmenetelmänä Haikonen käytti kvalitatiivista tekstianalyysiä, jonka avulla hän pyrki löytämään vastuksen tutkimuskysymykseen.
Christine Nabynyan tapaustutkimus oli puolestaan radion puheohjelmiston roolista Uganadan siirtyessä monipuoluejärjestelmään ja demokratiaan. Siinä Nabynyan tutki radion puheohjelmien vaikutusta Ugandan valtion siirtymisessä monipuoluejärjestelmään ja demokratiaan. Tutkimus pyrki selvittämään sen kuinka media on osallistunut tämän systeemin siirtoon. Ugandan kansallinen CBS radioaseman puheohjelmaa Mambo Badoa käytettiin tapaustutkimuksen pohjana. Tutkija pyrki tarkastelemaan asiaa agenda-teorian kautta, joka jakautui kolmeen eri agendaan media-agendaan, julkisuusagendaan ja poliittiseen agendaan. Tätä teoriaa tarkasteltiin radio-ohjelman aiheiden käsittelyn kautta. Lisäksi tutkimus analysoi parlamentin jäsenten haastatteluja kuin myös puhetta radio-ohjelmasta. Aineisto hankittiin kuuntelemalla MamboBado radio-ohjelmia ja haastattelemalla poliitikkoja ja parlamentin jäseniä nämä haastattelut analysoitiin agendateorian kautta.
Hartleyn, Hearnin, Tacchin ja Fothin a research project to connect youth across internet radio network Queensland through music, creativity and ict tutki nuorten yhdistämistä Internet-radion avulla musiikin ja muun asioiden kautta oli etnograafinen tapaustutkimus joka tehtiin Queensladissa. Tutkimus selvitteli sosiaalisia suhteita, prosesseja ja niiden vaikutuksia. Tämä oli mielenkiintoinen viestinnän multimediallisuutta tutkiva tutkimus. Ehkä tämä selvin näistä käsiini saamista tutkimusta joka oli kallellaan multimediallisuuteen, koska tutkimuksen aihe oli verkkoradio ja sillä tapahtuvat multimediaviestintää hyödyntävä toiminta.
Käsiini osui myös kaksi tutkimusta, jotka käsittelivät verkkoradioita – toinen verkkoradion syntyä ja toinen niiden kautta tapahtuvaa musiikin kuuntelua. Tämä jälkimmäinen oli lähinnä musiikkitutkimus, jossa haettiin vastauksia siihen miksi ihmiset kuuntelevat verkkoradioista musiikkia. Tämä oli teemahaastattelututkimus. Verkkoradion syntyä tarkasteleva tutkimus puolestaan tapaustutkimus, joka tarkasteli Nettiradio Mikaelin syntyä.
Tutkimus radion kuuntelusta identiteettivalintana nuorilla aikuisilla tarkasteli teemahaastattelujen ja diskurssianalyysiin avulla sitä mekanismia, jolla radiokanava valitaan.
Kuten noista edellä kerrotuista tutkimuksista näkee, radion tutkimuskenttä on monipuolinen. Tutkimusmenetelmiä on monenlaisia sekä tutkimusaiheita että asiaan lähestymistapoja. Luulisin, että tulevaisuudessa multimediallisuus radioiden tutkimuksissa lisääntyy yhä enemmän, koska kehitys suuntautuu juuri multimediallisuuteen.
_k.
Lähteet:
Villko Arto: Soittolistan symbolinen valta, 2010 Tampereen yliopisto
Haikonen Arja: Interactivity as a professional value on the BBC radio programming, 2008 University of Tampere
Chriteine Nabyua: The role of radio telka shows Iin the transition to multi-party politics and democracy in Uganda, 2009, University of Tampere.
Hartley, John, Hearn Greg, Tacchi, Jo Foth, Marcus, 2003,The youth internet Radio Network: A research project to connect youth across Queensland Through music, creativity and ict. Queensland University of Technology, Australia
Vanhatalo Jukka-Pekka, Pro Gradu Radion kuuntelu identiteettivalintana – suhde radioon nuorten aikuisten puheessa,2004, Helsingin yliopisto
Saarikoski Lauri, Pro Gradu –tutkielma, Verkkoradio, musiikki ja radio – katsaus verkkoradioihin osana suomalaisten musiikin kuuntelua, 2007, Helsingin yliopisto
Kaipiainen-Heiskanen Päivi, Pro Gradu Miten verkkoradio syntyy – tapaus nettiradio Mikaeli, 2003, Tampereen yliopisto
Mielenkiintoisia ja monipuolisia aiheita tästä perinteisestä mediasta. Hyvä että tutkimukset olivat kaikki suht tuoreita. Saa nähdä minkälaisia ne ovat lähitulevaisuudessa, todennäköisesti käy niin kuin arvelit eli multimedian osuus painottuu huomattavasti.
VastaaPoistaTuosta Arto Vilkkon väikkäristä olisi ollut kiva kuulla enemmänkin.
Radioviestintä on mielenkiintoinen ja monitahoinen tutkimusaihe, sillä viestinnän laatu on pitkälti kiinni kuunneltavasta radiokanavasta. Tässä esitetyt lähteet ovat ihanan monipuolisia. On tutkimus radioviestinnän vaikutuksesta yhden maan tapahtumiin, nuorten nettiradion käytöstä, ammattilisesta arvosta virallisemmissa lähetyksissä jne. Kaikki ovat hyvin erilaisia tapauksia. Olen samaa mieltä siitä, että kehitys on menossa multimediallisuuteen päin, mutta ei ehkä niin nopeasti, kuin oletetaan. Suurin osa ihmisistä kuuntelee kuitenkin radiota autossa ja ainakaan toistaiseksi valtaosalla ei ole multimediallista radiokäytön mahdollisuutta tien päällä :)
VastaaPoista